Perjantai. Herätys jo totuttuun tapaan kello 5.50. Aamiainen naamaan, tietokone auki ja sähköposteja lukemaan. Parit viestit Lahden ja Lappeenrannan suuntaan. Fiilis varsin hyvä, viikonloppu lähenee ja saa ottaa hieman rauhallisemmin.
Päivän tärkeimmän aterian jälkeen on aika siirtyä tuotannollisiin tehtäviin. Työtahti hieman normaalia rauhallisempi, joten kahvitauolla ehtii tsekkaamaan sähköpostit ja vastailemaan viesteihin. Lounasaikaan alkaa mennyt viikko jo hieman painamaan. Kahvi virvoittakoon mielen.
Tuotantotehtävien jälkeen kaupungille. Keikkajulisteiden postitusta ja teippailua. Ajatus ei enää kulje, etsin pitkään teippirullaa joka on vasemmassa kädessäni. Sinkoilen edes takaisin, välillä itsekään määränpäätäni tietämättä.
Kaupungilta jälleen sähköpostien ääreen. Läpsin itseäni poskille, nyt pitää skarpata. Vain pari viestiä enää läpi, sitten on päivällisen aika. Akku alkaa olemaan lopussa.
Iltapäivällä nautitun aterian jälkeen loppuu virta. Henkinen ja fyysinen bensavalo on palanut jo pitkään, nyt mennään enää höyryillä. Keho ja mieli on venytetty äärirajoilleen kuin nestetankkauksessa epäonnistuneella maratoonarilla konsanaan. Here comes the pain. Nopeasti makuulle ennen kuin koko mies romahtaa kuin korttitalo maanjäristyksessä.
Nukahdan silmänräpäyksessä. Psyykeni on riekaleina, näen unia oksentamisesta. Uni on niin todentuntuinen, että herään reilun tunnin päästä voiden pahoin. Pakko kerätä itseni kasaan, vielä on töitä tehtävänä.
Alkuillasta pitää jälleen käydä sähköpostit läpi ja selvittää keikkoja koskevia yksityiskohtia. Kommunikointia ulkomaalaisten fanien kanssa, turkkilaiset haluavat tietää muun muassa kiertue-elämästä. Nyt voi ottaa jo melko rennosti.
Noin iltakahdeksan aikaan tulee iloinen yllätys: Curimus-kitaristi J-M Helmi haluaa palkita raskaasti raataneet taustajoukot tarjoamalla illallisen. Tällaisesta kutsusta ei voi kieltäytyä.
Ilta etenee rennon leppoisissa merkeissä, hyvästä ruoasta ja kotimaisesta laatukulttuurista nauttien. Kun sekä keho että mieli on saatu ravittua, alkaa perjantaipäivä olla paketissa. Kello kertoo, että ollaan jo puoli tuntia lauantain puolella. Aika lähteä kotiin nukkumaan.
 |
(here comes the) PAIN 100% |